Suomen kivilajit
Suomessa on erivärisiä ja kovuudeltaan vaihtelevia kiviä!
Suomen kallioperä on maailman vanhimpia. Se on muodostunut noin 3000–1400 miljoonaa vuotta sitten. Suomalaiset kivet ovatkin syntyneet erilaisten geologisten prosessien tuloksena. Niihin kuuluu mm. magman jähmettyminen, sedimenttien kerrostuminen ja metamorfiset muodonmuutokset. Vuorijonot, tulivuorenpurkaukset ja jääkaudet ovat näytelleet suurta roolia Suomessa aikojen saatossa ja luoneet monipuolisen ja vanhan kallioperän. Suomen kallioperä on myös todettu olevan koko Euroopan Unionin paksuinta eli allamme on paikoitellen jopa 230 kilometriä kiinteässä olomuodossa olevaa kiviainesta.
Erilaiset graniittiset kivilajit muodostavat Suomen kallioperän yleisimmän kivilajiryhmän. Niitä arvellaan olevan hieman yli puolet. Maapallon ikä on noin 4 600 miljoonaa vuotta ja sen vanhimmat kivet, eräät Kanadasta löydetyt gneissit, ovat hieman yli 4000 miljoonaa vuotta vanhoja. Suomen vanhimpana kivenä pidettiin aikaisemmin 3100 miljoonaa vuotta vanhaa Lapinlahden kvartsidioriittia, mutta uusimmissa iänmäärityksissä on vanhimmaksi kiveksi todettu 3500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen gneissi.
Kvartsiitti usein sekoitetaan nimensä puolesta kvartsiin, mutta tämä on kovettunutta hiekkakiveä, joka on syntynyt, kun kvartsipitoisia sedimenttejä on kerrostunut ja puristunut yhteen miljoonien vuosien ajan. Sitä löytyy erityisesti Itä- ja Keski-Suomesta. Kvartsi sen sijaa on kiilteen, maasälvän ja joskus myös sarvivälkkeen ohella suomalaisen graniitin ainesosa. Kalkkikiveä taasen on aikoineen muodostunut muinaisissa merissä kuolleiden merenelävien kuorista ja kalkista kerrostuen merenpohjaan. Suomessa kalkkikiveä on löydetty esimerkiksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta.
Rapakivet kiteytyivät muutamien kilometrien syvyyteen, ja ovat siis nykyään paljastuneita siksi, että niiden yläpuolinen kallioperä on kulunut pois rapakivialueilla. Tällaisia ovat mm. Vehmaan ja Taivassalon Punainen sekä Ylämaan Ruskea. Kauniin, tasalaatuisen värinsä ja rakenteensa sekä kestävyytensä vuoksi rapakivigraniitit ovat suosittuja rakennuskiviä. Etelä-Suomessa on neljä suurta rapakivialuetta (Viipuri, Ahvenanmaa, Laitila ja Vehmaa) sekä lukuisa joukko pienempiä esiintymiä. Migmaattisia kivilajeja esiintyy erityisesti Itä-Suomessa. Granuliitti on lähes yksinomaan Inarin alueella esiintyvä granaattipitoinen gneissikivilaji. Itä- ja Pohjois-Suomessa yleisiä kivilaatuja ovat vuolukivi, serpentiniitti ja kvartsiitti.
Graniittiset kivilajit ovat jakautuneet huomattavasti tasaisemmin ympäri maata kuin muut maamme kivilajit.
Julkisten hankintojen keskeisessä roolissa on kestävän kiertotalouden edistämisessä, koska hankkeet ovat yleensä aina suuria. Vastuullisena ja kestävänä materiaalivalinta suomalainen luonnonkivi on yksi parhaista vaihtoehdoista. Koska kotimainen luonnonkivi on tuotettu aina lähellä ja vastuullisesti on se erittäin ekologinen materiaali. Lisäksi luonnonkiviteollisuus nojaa vahvasti graniittien, vuolukiven ja liuskeiden louhintaan ja jalostukseen. Meidän graniittiamme arvostetaan myös maailmalla.
Suomalaisessa luonnonolojen kovassa koetuksessa kotimainen luonnonkivi kestää paremmin kuin mikään muu. Hiilijalanjälki jää todella pieneksi verrattuna esimerkiksi kiinalaisesta kivestä tehtyyn vaihtoehtoon.
